Musta maananntai -sarja 29.9.2003
LINDH — PALME. "Ei kai taas!" oli useimpien ihmisten ja median
ensireaktio Ruotsin ulkoministerin Anna Lindhin puukotukseen, vaik-
ka vertailukohdasta, pääministeri Olof Palmen selvittämättömästä
murhasta, olikin kulunut jo 17 vuotta.
Tässä yhteydessä "taas" ei tarkoittanut yksin poliitikon tai ministe-
rin murhan toistumista, vaan se heijasteli pikemminkin alitajuista pel-
koa Lindhin murhatutkimusten epäonnistumisesta.
Lindhin murha näyttää selviävän, mutta kun kerran silta Palme-pro-
sessiin on ihmismieliin rakennettu, ei sitä sieltä enää hevin pureta.
Vaikka Lindh-tutkinnan tulos olisi niin yksiselitteinen kuin se tällaisis-
sa tapauksissa voi olla, tapauksesta tullee ajan mittaan uusi vankka
lenkki ruotsalaiseen myyttiketjuun.
Kuningaskunta näyttää suorastaan tuottavan niitä — vieläpä suku-
polvittain hallittavissa olevan perimätiedon aikataulussa. Ruotsin his-
toria voitaisiin ketjuttaa tästä näkökulmasta vaikkapa viikinkiaikaan,
900-luvulle saakka. Lähestymiskulma saattaisi toimia siinä missä hal-
litsija-, kirkko-, tai taloushistoriakeskeinenkin.
PALME — HAMMARSKJÖLD. Samankaltainen silta menneeseen
vedettiin Olof Palmen murhan uutisoinnissa ja katupuheissa 1986. Sil-
loin palautettiin mieliin edellinen ratkaisematon tapaus 25 vuoden ta-
kaa. YK:n ruotsalaista pääsihteeriä Dag Hammarskjöldiä kuljetta-
nut YK:n DC 6B -kone rysähti syyskuussa 1961 viidakkoon keskellä yö-
tä Ndolassa Pohjois-Rhodesiassa, nykyisessä Sambiassa. Tapausta pi-
detään yhä virallisesti selvittämättömänä.
Syntyi, vai pitäisikö sanoa, synnytettiin ns. Hammarskjöldmyytti.
Hieman syrjäänvetäytyvästä vuorikiipeilijästä tehtiin naapurissa käsite,
lähes jumalolento. Samoin on käynyt monil1le muille myyttihahmoille.
Ansioitunut, taitava, rohkea ja näkemyksellinen — sitä Hammarse
jöld kyllä varmasti oli.
SWEDISH MATCH I. Hammarskjöldin kuolemassa sabotaasi-, alasampumis- ja
pommiteoriat elivät ja elävät yhä omaa elämäänsä. Ei voida kiistää sitä,
etteikö Hammarskjöld olisi istunut mm. Kongon sotkujen selvittelyissä
ruutitynnyrin päällä. TuIitikkuja osasivat tosin silloin val-
mistaa jo muutkin kuin Swedish Match.
Ainoa yhteinen nimittäjä, joka tapahtumiin voidaan liittää, on-
kin juuri se että kaikki uhrit toimivat omana aikanaan korostei-
sesti kansainvälisissä tehtävissä, avainasemissa.
Tällaisilla asioilla spekuloimiseen tai niiden lanseeraamiseen
liittyy kuitenkin aina piirre, jossa myös "lopullisen totuuden" us-
kotaan tai toivotaan löytyvän kotinurkkia kauempaa.
Ei kansankodissa voi sellaista sattua.
Arkisin teoria esimerkiksi Hammarskjöldin tapauksessa on se, että
ruotsalaiselta yhtiöltä YK:lle vuokratun koneen ruotsalainen miehistö oli
lopen uupunut, juovuksissa tai krapulassa.
Siinä ei ole mitään myyttistä.
BERNADOTTE. Myyttiketjun edellisenä vahvana lenkkinä on toisen
maailmansodan jälkeen Israelin ja arabien välittäjänä YK:n mandaatil-
la toiminut Folke Bernadotte. Hänet murhattiin Jerusalemissa syys-
kuussa 1948. Teknisesti ottaen hänen murhansa tekijät, tai niiden ta-
kana ollut ryhmä on selvillä.
Ei tarvitse keskustella kovin monen ruotsalaisen kanssa, kun huo-
maa etteivät asiat ole Bernadottenkaan kohdalla sitä miltä ne näyttä-
vät. Ei, sillä niihin liitetään aina myyttisyyttä — aseita ja dynamiittia No-
belin rauhanrahastosta.
SWEDISH MATCH II. Entä maailmanlaajuisen tulitikkuimperiumin
(Svenska Tendsticks Ab) rakentajan Ivar Kreugerin salaperäinen kuo-
lema Pariisissa? Hän oli myös maailman kuuluisin pörssipeluri, jonka
keksimät optiot tuhosivat tuhansia piensäästäjiä, kaatoivat satoja yri-
tyksiä ja aiheuttivat tuntemattoman määrän itsemurhia. Kreugerin
kuoltua paperit osoittautuivat arvottomiksi, vaikka hän eläessään lai-
nasi rahaa suoraan kokonaisille valtioille.
Jotain tuttua?
Insinööriksi valmistunut Ivar Kreuger lähti viime vuosisadan lopul-
la Amerikkaan, jossa perusti insinööritoimisto Kreuger&Tollin. Se
kahmi käytännöllisesti katsoen koko maailman tulitikkumarkkinat
käsiinsä.
KREUGER — LINDH. Maaliskuussa 1932 lÖydettiin Kreuger ammut-
tuna pariisilaishotellin sängystä. Kuolinsyyksi vahvistettiin itsemurha,
mutta monet pitävät murhaa todennäköisempänä. Kreugerin suoma-
lainen rakastajatar vietti kuolinyön Kreugerin kanssa. Hän oli yksi vii-
meisistä, joka näki Kreugerin hengissä. Myytti tavallaan hänkin, mut-
ta ei Suomessa.
Kreugerin K&T-firma rakensi aikoinaan muun muassa Tukholman
Hamngatanille Nordiska Kompanietin eli NK:n tavaratalon.
Tavaratalo tuli äskettäin tunnetuksi siität että siellä murhat-
tiin ulkoministeri Anna Lindh.
KREUGER - WALLENBERG. Kreugerin pesän selvittelyssä sanottiin
Wallenbergin suvun olleen erittäin aktiivinen. Eräästä tämän suvun
liikemiehestä tuli Ruotsin ehkä suurin myytti. Kysymys on tietysti toisen
maailmansodan loppumelskeissä Unkarissa 1945 kadonneesta diplomaa-
tista Raoul Wallenbergista, josta nähtiin äskettäin dokumentti Suomenkin
tv:ssä. Wallenberg toimi diplomaattina Budapestissä vuodesta 1944.
Hänen arvioidaan pelastaneen tuhansia juutalaisia natsien vai-
noilta.
Neuvostojoukot pidättivät tammikuussa Wallenbergin 1945. Moskovan mukaan (1957)
Wallenberg kuoli Ljubljankan vankilassa kesällä 1947. Suuri osa ruotsalaisista ei
vieläkään usko tietoon. Myös ulkoministeri Lindh ehti saada ennen kuolemaansa hä-
nestä viimeisimmän virallisen raportin. Raportin mukaan Ruotsin
hallitus oli aivan liian passiivinen hoitaessaan W:n tapausta.
Nopea toiminta keväällä 1946 olisi voinut johtaa parempaan
lopputulokseen. Silloinen ulkoministeri Östen Undén oli saa-
nut jo 1946 tiedon, että Wallenberg saattoi olla vapautettavissa Neu-
vostoliitosta vankilasta. Luovuttamista vaadittiin vasta 1952.
Lindhin kantaa Wallenbergin juttuun en ole onnistunut lehdistä lu-
kemaan.
ESTONIA. Tunnettujen henkilöiden murhat eivät ole Ruotsissa ainoi-
ta asioita, joista kansallinen mysteerien kaipuu kumpuaa. Muistelkaa-
pa vaikka Estonian tapausta: ylimääräinen, kadonnut kapteeni,
varastettu uraani ja räjäytetty keulaportti. Samoin laivan
nostamishaaveet.
Tai on väärin sanoa, että "muistelkaa", sillä jonain syksyisenä
päivänä lopullinen totuus myyteistä kävelee varmasti kissan kokoisin
kirjaimin ulos ruotsalaisten iltapäivälehtien toimituksista.
Taas.
Samoin seuraavina syksyinä. Kuten Lindhin, Palmen, Hammarskjöldin,
Bernadottent Wallenbergin tai Kreugerin tapauksistakin. Pikkumyyteistä
nyt puhumattakaan.
SIMO-PEKKA PENTTINEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti